Kaisa Jaakkola: Hormonit tasapainoon!

Tietokirjailija, hyvinvointialan yrittäjä Kaisa Jaakkola tietää, mikä on tärkeää tasapainoiselle hormonitoiminnalle. Olennaisia asioita ovat riittävä lepo, ravitsemus ja suoliston kunto, sopiva määrä liikuntaa sekä hyvät ihmissuhteet. Myös ravintolisistä voi olla apua.

Jaakkola kiinnostui ravitsemuksesta ja hormoneista oman urheilutaustan ja terveyshaasteiden myötä.

– 2000-luvun alussa innostuin fitness-urheilusta. Olin ollut mahdoton karkkihiiri nuoruusvuosieni ajan ja olin kiinnostunut pääsemään eroon herkkujen mussuttamisesta. Yliopisto-opintojeni jälkeen päädyin ensin urheiluravinnealalle töihin ja sitä kautta rohkaistuin lähtemään myöhemmin valmennusyrittäjäksi, Kaisa Jaakkola kertoo.

– Minulla oli vuosien ajan monenlaisia terveysongelmia, joita kukaan ei yhdistänyt hormonitoiminnan ongelmiin. Ehdin mm. kärsiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista useita vuosia ennen kuin eräs tuttu lääkäri hoksasi ottaa oikeat laboratoriotutkimukset.

Jaakkolan mukaan laaja-alaisesti hyvinvointiin vaikuttavia hormoneja ovat esimerkiksi sukupuolihormonit, insuliini, stressihormonit, kuten kortisoli ja adrenaliini, sekä kilpirauhashormonit. Näiden hormonien liian suuret tai pienet määrät vaikuttavat perustavanlaatuisesti terveyteen.

– Mielestäni erityisen kiinnostavaa on hormonien vaikutukset toisiinsa. Esimerkiksi pitkän aikaa koholla ollut kortisoli voi vaikuttaa sukupuolihormoneihin haitallisesti. Toisin sanoen, esimerkiksi kuukautishäiriöt voivatkin johtua kroonisesta stressistä, Jaakkola mainitsee.
 

Perusasiat kuntoon

Kaisa Jaakkolan mukaan hyvälle hormonitoiminnalle olennaisen tärkeitä asioita ovat riittävä lepo, ravitsemus, sopiva määrä liikuntaa sekä hyvät ja läheiset ihmissuhteet:
 

Uni ja lepo

– Sopiva unen määrä on noin 7,5-9 tuntia yössä. Moni kyllä pärjää vähemmällä, muttei ehkä huomaa, miten univaje vaikuttaa jaksamiseen, mielialaan ja omaan käyttäytymiseen. Uni mm. tasapainottaa stressihormoni kortisolin tasoa, auttaa ylläpitämään insuliiniherkkyyttä ja mahdollistaa kilpirauhashormonien hyvän toiminnan. Unen aikana erittyy melatoniinia, joka on voimakas antioksidantti.

Ravinto

– Ravitsemuksella voimme tietoisesti vaikuttaa hormonitoimintaan, vieläpä useita kertoja päivässä. Syömämme ruoka vaikuttaa mm. siihen, miten paljon insuliinia haima erittää aterian jälkeen. Ruokavalion pääpaino tulisi olla vihanneksissa, marjoissa, hedelmissä, proteiiniruuissa, kuten kanassa ja kalassa, täysjyväviljoissa ja hyvissä rasvoissa, kuten pähkinöissä ja oliiviöljyssä. Täydellisyyteen ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä.

Liikunta

– Sopiva määrä liikuntaa pitää huolta mm. elimistön insuliiniherkkyydestä, ja sitä kautta alentaa kakkostyypin diabeteksen riskiä. Olisi hyvä kävellä ainakin 10 000 askelta päivässä eli noin 6-7 kilometriä. Lisäksi tarvitaan reippaampaa liikuntaa, etenkin voimaharjoittelua. Kun ikäännymme, alkaa lihasmassa rapistua, ellei sitä käytetä kunnolla. Voimaharjoittelu haastavilla painoilla ja koko vartaloa rasittavalla treenillä lisää kasvuhormonin ja testosteronin eritystä, mikä auttaa ylläpitämään ja rakentamaan lihasmassaa. Jopa yli 90-vuotiaat hyötyvät voimaharjoittelun aloittamisesta!

Hyvät ihmissuhteet

– Tahaton yksinäisyys ja vaikeat ihmissuhteet ovat myrkkyä elimistölle, sillä niiden myötä stressihormoni kortisolin eritys voi lisääntyä. Kortisoli tekee pahaa jälkeä, jos sen eritys elimistössä on jatkuvaa. Kun meillä on hyvät ja läheiset ihmissuhteet, elimistössä erittyy kiintymyshormoni oksitosiinia. Hyvät ihmissuhteet siis suojelevat meitä stressin haittavaikutuksilta ja tunteet vaikuttavat hormoneihin!
 

Lisäpotkua ravintolisistä

Perusasioita, kuten riittävää lepoa ja hyvää ravintoa, ei voi korvata. Ravintolisät voivat kuitenkin olla avuksi.

– Tärkeimpinä ravintolisinä pidän laadukasta D-vitamiinia, monivitamiinia, kalaöljyä, probioottivalmistetta ja magnesiumia. Näillä peruslisillä turvataan välttämättömien ravinteiden saanti silloinkin, kun elämäntavat eivät ole täysin priimaa ja mahdollistetaan hormonien tasapainoinen toiminta.

– Esimerkiksi alhainen magnesiumin määrä elimistössä voi saada aikaan normaalia suurempaa kortisolin eritystä. Liian vähäinen monien vitamiinien ja hivenaineiden saanti taas voi heikentää insuliinin toimintaa. D-vitamiini on itsessään hormonin esiaste, ja sillä on yhteys kakkostyypin diabetekseen: hyvä D-vitamiinitaso voi pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä.

– Kalaöljyn tai kasviperäisen leväöljyn EPA- ja DHA -rasvahapot voivat puolestaan ehkäistä tulehdusta ja lisätä insuliinireseptorien määrää sekä parantaa niiden toimintaa, Kaisa Jaakkola selventää.

Myös suoliston hyvinvoinnilla on suuri merkitys hormonitasapainoon. Suolistobakteerien epätasapaino ja suoliston lisääntynyt läpäisevyys voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten insuliiniresistenssiä, estrogeenien takaisin imeytymistä verenkiertoon ja stressihormonien erityksen lisääntymistä. Jaakkolan mukaan moni hyötyykin probioottilisän jatkuvasta käytöstä, koska nykyinen elämänmeno itsessään on niin stressaavaa.
 

Aloita parantamalla omaa vireystilaasi

Elämäntapojen muuttamiseen on monella halua, mutta se ei ole käytännössä helppoa.

– Muutos vaatii tietoisuutta, kärsivällisyyttä, oman itsetuntemuksen lisäämistä ja toisinaan myös oman mukavuudenhalun siirtämistä syrjään. Minusta kannattaa miettiä, mitä on oikeasti valmis tekemään ja millaiset muutokset tuntuisivat aluksi mahdollisimman helpoilta.

– Kannustan aloittamaan siitä, että pyrkii parantamaan omaa vireystilaansa. Hyvin levänneenä muutosten teko tuntuu mahdolliselta, eikä itseään tarvitse repiä ulkoilemaan tai pakottaa syömään fiksusti. Elämäntapojen muutos kannattaa siis aloittaa unesta, antaa Jaakkola vinkin.

Kaisa Jaakkolan oma elämä on tasapainossa juuri nyt.

– Arjessa on sopivassa suhteessa innostavia työprojekteja ja levollisuutta. Sairastuin toissa vuonna vakavasti, ja se on laittanut miettimään syvällisesti elämää ja sen rajallisuutta. Olen hakenut itselleni sopivaa arkirytmiä, ja ainakin juuri nyt siihen kuuluvat rauhalliset, läsnäolevat aamut 4-vuotiaan poikani kanssa. Vietämme ylipäätään paljon perheaikaa - sen arvo on noussut hyvin suureksi. Sairastumiseni myötä myös kiinnostukseni joogaan ja meditaatioon syveni. Valmistun mindfulness-ohjaajaksi keväällä 2018.

 

Tietokirjailija, hyvinvointialan yrittäjä Kaisa Jaakkola on tehnyt töitä hyvinvoinnin parissa vuodesta 2007. Tällä hetkellä hän kirjoittaa kuudetta kirjaansa, joka ilmestyy syksyllä 2018. Kaisa luennoi ja valmentaa yrityksissä ja tapahtumissa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin, ravitsemuksen, paremman unen, stressin ja palautumisen teemoista.

Kuva: Elise Kulmala / Magnetphotography

Lehden muita artikkeleita

Luontaistuntija-tarjoukset
Tarjoukset ovat voimassa myymälöissä ja verkkokaupassa 31.1.–27.2.2018 tai niin kauan kuin...
Lue
Arginiini – voimalataus talveen!
L-arginiini on aminohappo, joka edistää typpioksidin tuotantoa elimistössä. Typpioksidilla on merkittävä tehtävä...
Lue
Tankkaa itseesi elinvoimaa!
Lautaseltamme jää myös usein puuttumaan riittävä määrä vihreitä kasviksia, marjoja sekä suoliston hyvinvointia tukevaa...
Lue