Aminohapot elimistön rakennuspalikoina ja aineenvaihdunnan säätelijöinä

Aminohappoja syntyy kun elimistö pilkkoo syömämme proteiinit alkutekijöikseen. Aminohappoja on eniten sidottuna kehomme kudoksiin ja lihaksistoon, mutta myös vapailla aminohapoilla on merkittävä tehtävä lähes kaikissa biokemiallisissa prosesseissa, jotka vaikuttavat fysiologisiin ja henkisiin toimintoihin. Esimerkiksi ruuan muokkaaminen energiaksi vaatii monia aminohappoja. Vapaat aminohapot osallistuvat useampiin biokemiallisiin reaktioihin kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Ne vaikuttavat muun muassa hormonitoimintoihin, hermovälittäjäaineiden toimintaan, tulehdustiloihin, vierasaineiden ja toksiinien poistamiseen, kehon happamuuden säätelyyn ja kivennäisaineiden kuljetukseen.

Aminohappojen luokittelu

Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä. Yhdeksän niistä luokitellaan välttämättömiksi: toisin sanoen niitä on saatava ravinnon mukana, koska elimistö ei pysty niitä valmistamaan. Nämä yhdeksän välttämätöntä aminohappoa ovat histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. Ihmisen kudosten ja lihasten proteiinit koostuvat näistä yhdeksästä välttämättömästä ja 11 ei-välttämättömästä aminohaposta. Joissain tilanteissa saatetaan tarvita ruuan mukana myös ei-välttämättömiä aminohappoja, kuten arginiinia, histidiiniä, tauriinia, glutamiinia ja kysteiiniä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki luonnossa esiintyvät aminohapot ovat rakenteeltaan L-aminohappoja. Kahdenkymmenen proteiineja muodostavan aminohapon lisäksi elimistö tekee itse suuren joukon erilaisia aineenvaihdunnan tarvitsemia aminohappojohdannaisia, kuten beta-alaniini, karnitiini, homokysteiiini, ornitiini, sitrulliini. Näiden aineenvaihdunnan itse tekemien aminohappojen muodostuminen on elintärkeää ihmisen terveydelle.

L-arginiini

Arginiinilla on tärkeä merkitys kollageenin muodostuksessa ja sitä kautta se on välttämätön aminohappo kudosten korjautumiselle ja uudismuodostukselle. Sitä tarvitaan myös kasvuhormonin ja prolaktiinin tuotannossa. Arginiini on tärkeä verisuonistolle, sillä se osallistuu typpioksidin tuotantoon verisuonten seinämissä ja rentouttaa suoliston lihaksia.

L-lysiini

Lysiinillä on tärkeä tehtävä B6-vitamiinin toiminnalle elimistössä, ja se edistää myös kalsiumin imeytymistä suolistosta sekä estää liiallisen kalsiumin erityksen munuaisten kautta. Lysiiniä tarvitaan karnitiinin muodostumiseen. Karnitiini on aine, jonka avulla solut pystyvät tekemään rasvahapoista energiaa solujen voimalaitoksissa mitokondrioissa. Eräät virukset tarvitsevat kasvaakseen arginiinia: siksi lysiinin lisäsaanti voi tasapainottaa tilannetta.

L-kysteiini

Kysteiini on rikkipitoinen aminohappo, jolla on merkittävä rooli proteiinien lujuuden säätelyssä. Kysteiini muodostaa B5-vitamiinin (pantoteenihappo) kanssa energia-aineenvaihdunnalle tärkeää koentsyymi A:ta. Kysteiinistä muodostuu elimistössä myös tauriinia, joka säätelee kaliumin, natriumin, kalsium ja magnesiumin siirtymistä sydämeen ja sieltä pois. Elimistö valmistaa kysteiinistä glutationia, joka on maksalle tärkeä antioksidantti ja myrkkyjen poistaja. Rikkipitoiset aminohapot, kuten kysteiini ja metioniini, ovat tärkeitä valkosolujen aktivoijia immuunisysteemissä.

L-tyrosiini

Tyrosiinista muodostuu elimistölle välttämättömiä välittäjäaineita, kuten dopamiinia, adrenaliinia ja noradrenaliinia, joilla on vaikutus stressin säätelyyn, mielialaan, vireyteen ja ruokahaluun. Tyrosiini on myös välttämätön kilpirauhashormonin muodostumiselle.

L-glutamiini

Glutamiini on yleisin aminohappo verenkierrossa. Sen avulla nikotiinihaposta (B3-vitamiini) saadaan nikotiiniamidia ja edelleen energia-aineenvaihdunnalle tärkeää aputekijää NAD:tä. Tietyissä tilanteissa elimistön itse valmistama glutamiini ei riitä vaan sitä on hyvä saada ravinnosta. Erityisen tärkeä glutamiini on suoliston limakalvon ja immuniteetin terveyden säätelijänä. Glutamiini pääsee myös aivoihin, jossa se muuttuu aivojen toimintaa sääteleväksi välittäjäaineeksi, glutamiinihapoksi.

Aminohappoaineenvaihdunnan häiriöt

Kun kehon aminohappotasapaino on epäkunnossa, häiriintyvät eri elinten toiminnot. Aminohappoaineenvaihdunnan häiriöt liittyvät moniin kroonisiin vaivoihin: krooninen väsymys, päänsärky, ruoansulatushäiriöt, ruoka- ja kemikaaliyliherkkyydet, infektiot, tulehdukset, neurologiset häiriöt, erilaisten rappeutumasairauksien varhaisoireet, oppimis- ja kasvuhäiriöt ja henkiset kehityshäiriöt.

Lehden muita artikkeleita

Tammikuun uutuuksia
Lue lisää tuotteista Luontaistuntijan verkkokaupasta: Sunwic IBS Terapeuttiset A-vitamiinitipat Terapeuttiset...
Lue
Tammikuun tarjoukset
Tarjoukset voimassa myymälöissä ja verkkokaupassa 2.–28.1.2016 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Valikoima saattaa...
Lue
Nopea ja vastuullinen vaihtoehto niveltesi hyvinvointiin
Yleisimmin käytetyt niveltuotteet sisältävät nivelen tulehdusta rauhoittavia aineosia, kuten kondroitiinisulfaattia ja...
Lue