Mitä huomioida ravintolisien ja yrttien käytössä?

yrtti
rohdoskasvi
kalaöljy
neidonhiuspuu
valkosipuli
ginseng
valeriaana
dvitamiini
senna
sianpuolukka
statiini
punariisi
mäkikuisma

Yrtit ovat elintarvikkeita ja ovat siksi lähtökohtaisesti turvallisia käyttää, koska turvallisuus on elintarvikkeen perusominaisuus. Yrtit ja etenkään ravintolisät, eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia peruselintarvikkeita. Niitä käytetään täydentämään ruokavaliota ja joidenkin pikkuvaivojen hoitoon. Käyttötarkoituksia ja annostusohjeita on syytä noudattaa! Kolme asiaa, mitkä kannattaa ottaa huomioon:
 

  1. Tunne itsesi! Esimerkiksi omat allergiat ja taipumukset reagoida erilaisiin valmisteisiin. Mikä sopii naapurillesi tai kaverillesi ei ehkä sovi sinulle.
  2. Osta tunnetun tuottajan valmisteita ja varmistu niiden sisällöstä sekä oikeasta käytöstä. Jos yrityksellä on vain epämääräinen postilokero-osoite jossain toisessa maassa, vaihtaisin muuhun vastaavaan tuotteeseen.
  3. Jos tuotteen käytöstä tulee haittavaikutuksia tai epäilet niitä, lopeta tuotteen käyttö vähäksi aikaa ja katso häviävätkö oireet. Jos näin tapahtuu, ne liittyivät todennäköisesti tähän tuotteeseen ja silloin on syytä olla käyttämättä sitä.
     

Tuotteen koostumus

Kun tutustun minulle uuteen tuotteeseen, ensimmäinen asia mitä katson, on tuotteen koostumus. Mitä se sisältää? Koostumus nimittäin määrää, onko tuotteelta odotettavissa vaikutuksia ja se auttaa myös arvioimaan tuotteen turvallisuutta. Usein tämä tieto puuttuu mainoksista, mikä minun mielestäni vie pohjaa uskottavuudelta. Kyllä tuotteen koostumuksella pitäisi olla merkitystä myös muille kuin ammatti-ihmisille. 

Tänä päivänä lisätään esim. D-vitamiinia hyvin moniin tuotteisiin, jolloin useiden tuotteiden käyttäjällä saattaa päivittäinen turvallinen yläraja tulla vastaan. Tällä hetkellä juuri D-vitamiinin turvallisena ylärajana pidetään 100 mikrogrammaa/vrk. Toki se voi tilapäisesti ylittyä ilman turvallisuusriskiä.
 

Tuotteen vaikutus ja käyttö

Miten tuotteen on tarkoitus vaikuttaa? Onko se tarpeeksi selvästi esitetty? Tuotteen vaikutustavan tunteminen auttaa ymmärtämään, miksi se esim. lievittää vatsavaivoja. Se myös auttaa toisaalta ennakoimaan yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Hyvä perussääntö on se, että saman vaivan hoitoon ei käytetä sekä lääkettä että jotain yrttivalmistetta, vaan kokeillaan yhtä valmistetta kerralla.

Viime aikoina kalaöljyt ja niiden veren juoksevuutta lisäävä vaikutus on taas ollut esillä negatiivisessä mielessä, koska niiden käyttö lisää verenvuototaipumusta esim. leikkausten yhteydessä. Oma kokemukseni on, että tämä on hyvin tiedossa terveydenhuollossa. Toimenpiteeseen menossa olevaa potilasta osataan neuvoa lopettamaan kalaöljyn käyttö paria viikkoa aikaisemmin. Tämän voisi myös kääntää positiiviseksi asiaksi ja ryhtyä käyttämään kalaöljyä verenohennuslääkkeenä paljon käytetyn varfariinin sijaan, jolloin saavutettaisiin myös positiivista vaikutusta sydänterveyteen.

Kalaöljyt siis vaikuttavat veren juoksevuuteen, kuten myös neidonhiuspuu, valkosipuli, ginsengjuuri, pajunkuori ja reunuspäivänkakkara (ei saatavana Suomessa). Näitä ei siis sovi yhdistellä verenohennuslääkityksen kanssa tai ainakin sitten tulisi seurata lääkitystä entistä tiheämmin.

Jos käytössä on nukahtamis- tai unilääkkeitä, niiden lisäksi ei sovi käyttää valeriaanaa eli rohtovirmajuurta tai kärsimyskukkaa, koska vaikutus voi silloin tulla liian voimakkaaksi. Jos käytössä on statiini- eli kolesterolilääkitys, sen rinnalla ei sovi käyttää punariisiä, joka sisältää samantyyppistä ainetta. Myöskään mäkikuisman käyttö masennuslääkkeiden kanssa yhtä aikaa ei ole turvallista.
 

Käyttöajan rajoitukset

Joidenkin yrttien käyttöaikaa on syytä rajoittaa, koska ne voivat pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa erilaisia haittoja. Tällaisista tulee mieleen sennanlehti ja muut antrakinoneja sisältävät ulostuslääkkeet, kuten paatsama ja sagrada. Antrakinonit aiheuttavat mm. suolistokramppeja ja ripulia yliannosteltuina. Tästä voi seurata elektrolyyttivajetta, mikä taas voimistaa esim. digoksiinin (sydänlääke) vaikutusta. Lisäksi pitkäaikaisessa käytössä ilmenee suolen tottumista, jolloin suoli ei toimi ilman ulostuslääkettä. 

Sianpuolukan lehteä käytetään virtsatieinfektion ensiapuna ja hoitona. Sen käyttöä pitää rajoittaa viikkoon kerrallaan ja korkeintaan viiteen kuuriin vuodessa. Muuten se voi aiheuttaa hydrokinonimyrkytyksen, mikä ilmenee maksahaittana.

Oikein käytettyinä yrteillä voi kuitenkin hoitaa monenlaisia pikkuvaivoja ja parantaa elämänlaatua kroonisissa sairauksissa. Pidetään käyttö kohtuullisena ja järki mukana, niin kaikki hyötyvät!
 

Tule asiantuntevaan Luontaistuntija-myymälään!